Koetoimintaa


Mynnilän Arboretumin koealoja kartoitettiin tarkemmin Jani Koskenniemen opinnäytetyössä 2014.

Opinnäytetyö on tehty Hämeen ammattikorkeakoulun Evon Metsätalouden koulutusohjelmassa Mynnilän Arboretumin tilauksesta. Työssään Koskenniemi teki Mynnilän Arboretumin erikoispuulajien kuviokartoituksen ja vertaili eri alkuperää olevien lehtikuusien ja douglaskuusien menestymisestä. Ohessa työn tuloksena syntynyttä uusinta tietoa Arboretumin erikoispuiden kasvusta
- Hörhässä Kaaviot , Kuviotiedot Hörhä

- Mynnilässä Kaaviot , Kuviotiedot Mynnilä

- Salmelassa Kaaviot , Kuviotiedot Salmela

*********

Mynnilän Arboretum tekee yhteistyötä Metsäntutkimuslaitoksen (METLA) metsänjalostajien ja Mustilan Arboretumin kanssa. Tällä hetkellä meneillään on useita eri kokeita:

Metlan ja Mynnylän Arboretumin yhteiset kokeet:

Metsäkuusen (Picea abies) seuraavat vertailevat kasvatuskokeetkokeet, perustettu 1998

1. Parhaiden eteläsuomalaisten pluspuiden jälkeläisiä. Kasvatettu valikoitujen kantapuiden juurrutetuista jälkeläisistä.

2. Kangasniemen siemenviljelyksen nro 110 eteläsuomalaisia pluspuujälkeläisiä.

3. Alkuperä Etelä-Karjalan alueelta kerätty B3 metsikkösiemenseoksen jälkeläsiä.

Metsämännyn (Pinus sylvestris) seuraavat vertailevat kasvatuskokeet, perustettu 1998

1. Siemenviljelys 358 Nurmijärvi

  • 1,5 polven eli valiosiemenviljelys, joka koostuu kasvun ja ulkoisen laadun suhteen testatuista plusmännyistä. Arvioitu jalostushyöty noin 25 %

2. Siemenviljelys 124 Iitti

  • Ensimmäisen polven siemenviljelys, joka koostuu fenotyyppisistä valituista plusmännyistä. Arvioitu jalostushyöty noin 10 – 15 %

3. Metsikkösiemen Sysmästä

  • Edustaa jalostamatonta alkuperää

Visojen kasvatuskoe, Kloonikoe nro 2159/1, perustettu 2003

Visakoivun (Betula pendula var. carelica) mikrolisäyksessä olevien visakantapuiden kasvu- ja laatuominaisuuksien testaaminen ja esittely vierailijoille kloonikokeessa sekä eri kasvutiheyksien vertailu yhdessä visan metsäkylvön kanssa.

Mikrolisättyjen visojen alkuperät

Vuonna 2006 Metlan ja Mynnilän Arboretumin yhteisesti perustamat kokeet

Kuusen alkuperien vertailukoe:

Jalosteiden vertailukoe nro 1602/1

  • neljä suomalaista siemenviljelyerää
  • kolme suomalaista metsikkösiemenerää
  • kaksi ruotsalaista siemenviljelyerää
  • kaksi virolaista metsikkösiemenerää ja yksi virolainen siemenviljelyerä

Mynnilän Arboretumin metsäkuusikoealan alkuperät

Männyn jalostettujen alkuperien esittelyala:

  • Näyteala nro 1603/99
  • Suomalaisia metsä-, risteytys- ja siemenviljelyeriä yhteensä 20

Visakoivikoiden perustamisvaihtoehtojen vertailukoe:

  • Kloonikoe nro 2184/3
  1. kloonitaimien istutus; 400 kpl/ha + kylvö väleihin; 1900 kylvöpistettä/ha
  2. kloonitaimien istutus: 625 kpl/ha väleihin; 2000 kylvöpistettä/ha
  3. kloonitaimien istutus: 902 kpl/ha
  4. pelkkä kylvö: 4217 kylvöpistettä/ha (1,54 m x 1,54 m)

Kuusi- ja visakokeet on tehty neljänä toistona, männyt kolmena

Douglaskuusen (Pseudotsuga menziesii) eri alkuperien kasvatuskoe

Mustilan ja Mynnilän Arboretumien yhteiset kokeet:

Douglaskuusi on mielenkiintoinen tulokas Pohjois-Amerikasta. Koealoilla kasvaa 15 eri alkuperää olevaa douglaskuusta. Esimerkiksi Prince George (Owe 93)- , Battleship (K09-95-26)- ja Ft. St. James (K09-95-15) -alkuperät ovat kasvaneet hyvin, kun taas Sicamous- ja Boston Bar -alkuperien taimista lähes kaikki ovat kuolleet. Osa taimista on kasvatettu Suomessa jo hyvin menestyneiden puiden siemenistä, osa siemenistä on tuotu suoraan Kanadan Brittiläisestä Kolumbiasta. Tarkoituksena on löytää paras mahdollinen alkuperä Suomessa jatkokasvatettaville puille, joista saataisiin täällä lisäyskelpoista siementä.

Douglaskuusen (Pseudotsuga menziezii) alkuperät

Comments are closed.